Ruokahävikin vähentämiseen on monia keinoja. Yli 90 prosenttia HSY:n kyselyyn vastanneista asukkaista pyrkii vaikuttamaan erittäin tai melko paljon siihen, ettei syömäkelpoista ruokaa päätyisi jätteeksi.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toteutti keväällä 2018 asukaskyselyn biojätteen lajittelusta ja ruokahävikistä. Vastauksista selvisi, että kyselyyn osallistuneet ovat enimmäkseen hyvin tietoisia tavoista, miten vähentää ruokahävikkiä.

– Tarkista jääkaapin sisältö ennen kauppaan lähtöä. Käytä kaapeista aina ensiksi vanhentuvat pois – parasta ennen päivän jälkeen voi syödä lähes kaikkea. Suunnittele viikon ruokailut ja kirjoita kauppalista. Älä osta liikaa kerralla vain ostamisen vuoksi, HSY:n projektipäällikkö Leena Tuominen antaa esimerkkejä vinkeistä, joita kyselyyn osallistujat antoivat.

Lähes kaikki, yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista pyrkivät vaikuttamaan erittäin tai melko paljon siihen, ettei syömäkelpoista ruokaa päätyisi jätteeksi. 29 prosenttia vastaajista kertoi, ettei heidän taloudessaan heitetä ruokaa pois.

Yli 60-vuotiaat heittivät kyselyn perusteella selvästi vähemmän ruokaa pois kuin muut ikäluokat. Eniten ruokaa päätyi jätteeksi lapsiperheissä. Varsinkin niissä perheissä, joissa lapset ovat vielä pieniä, ruoan hävikki on suurempaa. Nuorimpia ikäluokkia ja lapsiperheitä ruokahävikin määrä myös vaivasi eniten.

– Vastaajat tiedostavat myös, että jokainen roskiin heitetty ruoka on roskiin heitettyä rahaa, Tuominen toteaa.

Yleisin syy ruoan poisheittämiseen oli ruoan pilaantuminen (43 prosenttia vastaajista). Noin neljännes vastaajista mainitsi syyksi myös lautaselle jääneet tähteet ja tuotteen viimeisen käyttöpäivän ylittymisen.

Ruokahävikistä on haittaa ympäristölle

Hävikkiviikko.fi-sivuston mukaan ruuan ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksemme ympäristövaikutuksista on noin 40 prosenttia, joten turhaan tuotettu ruoka kuormittaa kukkaron lisäksi ympäristöä.

Ruuan tuottaminen, prosessointi, pakkaaminen, kuljetus, säilyttäminen ja lopulta syömättä jääneen ruoan käsittely vaatii paljon: ketjussa kuluu energiaa, vettä, kemikaaleja ja maapinta-alaa. Samalla syntyy päästöjä ilmaan ja vesiin.

Huhti–toukokuussa toteutettu kysely oli osa ”BIORENT – biojätteen lajittelun tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokra-asuntokiinteistöissä” -hanketta. Siihen vastasi 537 Kojamo Oyj:n ja SATO Oy:n vuokra-asukasta ympäri Suomea. Hankkeessa ovat mukana HSY:n, Kojamon ja Saton lisäksi From Waste to Taste ry ja Rhea Solutions Oy. Ympäristöministeriön rahoittama hanke pyrkii tehostamaan biojätteen lajittelua ja vähentämään ruokahävikkiä vuokra-asuntokiinteistöissä.

Vuotuista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 10.–16.9. Hävikkiviikko haluaa nostaa ruoan arvostusta ja tuoda esiin ruokahävikin vähentämisen tärkeyden. Viikon taustalla on Kuluttajaliitto.

Lue lisää Biorent-hankkeesta: www.hsy.fi/biorent

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen www.saasyoda.fi

Lisää tietoa ruokahävikin ympäristövaikutuksista ja hävikin vähentämisestä https://havikkiviikko.fi/

Sitäsuntätä-ateriaan voi upottaa useamman päivän ruuat asukkaiden vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen

Ylijäämäruokien pakastaminen ja hyödyntäminen tulevien aterioiden osana olivat suosittuja tapoja hävikin ehkäisyyn. Pizzat, munakkaat ja pyttipannu olivat tyypillisiä riperuokareseptejä.

“Meillä pidetään usein sitäsuntätä-päiviä eli yhdistellään useamman päivän ruuat ja jokainen saa valita mieleisensä yhdistelmän.” (Nainen 41 v.)

“Kerran viikossa ns. jääkaapin siivouspizza tai pyttipannu, niihin voi laittaa makkarat, lihat, kasvikset ja vaikkapa kuivuneet juustonkannikat.” (Nainen 63 v.) 

“Jos ruokaa jää, niin se syödään iltapalaksi. Perunoita keitetään niin paljon, että seuraavana päivänä ne voidaan paistaa.” (Mies 61 v.)

“Kastikeruoasta seuraavana päivänä keitto. Tarvittaessa voi jatkaa vihanneksilla tai juureksilla.” (Nainen 47 v.) 

“Juustonkannikat laatikoiden päälle/munakkaisiin. Keitetyt makaronit laatikoihin. Leipää, jos on paljon, tehdään lämpimiä voileipiä. Yritetään juurikin kaikenlaisia ”kippojen ja kuppien” pohjia hyödyntää tehtävään ruokaan.” (Nainen 32 v.) 

“Paksu maha ja ohut lompakko.” (Mies 32 v.)