Suomalaisten ruokavaliossa puhaltavat nyt raikkaat ja kestävämmät tuulet. Kansalliset ravitsemussuositukset päivitettiin noin vuosi sitten marraskuussa 2024. Nyt tuoreet tutkimustulokset osoittavat muutoksen alkaneen todellisuudessa. Suomalaiset pohtivat lautasensa sisältöä entistä tarkemmin terveyden ja ympäristön näkökulmasta. Kasvisten ja kasviproteiinien suosio kasvaa tasaisesti eri puolilla maata.

Lidl Suomi on selvittänyt kattavasti kansalaisten nykyisiä ruokatottumuksia. Tutkimus paljastaa mielenkiintoisia suuntauksia vuodelle 2026 ja tulevaisuuteen. Suomalaiset ovat selvästi sisäistäneet uudet suositukset ainakin aikeiden tasolla. Noin 29 prosenttia vastaajista aikoo lisätä kasviproteiinien käyttöä. Tämä kertoo halusta monipuolistaa proteiininlähteitä perinteisen lihan rinnalla.

Ruokavalion muutos ei tapahdu yhdessä yössä koko väestössä. Tällä hetkellä viikoittaisista aterioista noin 30 prosenttia on kasvisruokia. Luku on merkittävä, mutta kasvunvaraa on edelleen runsaasti. Terveellisyys on suurin yksittäinen tekijä, joka motivoi muutokseen. Myös eettiset kysymykset ja ympäristövaikutukset painavat kuluttajien vaakakupissa.

Suositukset ohjaavat kohti kasvipainotteisuutta

Uusimmat ravitsemussuositukset toivat mukanaan historiallisen suuren painotuksen kestävyyteen. Ensimmäistä kertaa ohjeistuksessa otetaan huomioon ruoan laaja ympäristövaikutus. Suositus kannustaa suomalaisia siirtymään kohti selkeästi kasvipainotteisempaa ruokavaliota. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi nauttia 500–800 grammaa päivässä. Tämä tavoite vaatii monelta suomalaiselta huomattavaa lisäystä nykyiseen kulutukseen.

Punaista lihaa koskevat rajoitukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Suositeltu enimmäismäärä on nyt asetettu 350 grammaan viikossa. Määrä vastaa noin muutamaa kämmenen kokoista annosta kypsää lihaa. Prosessoidun lihan, kuten makkaran ja leikkeiden, käyttö tulisi minimoida. Kalaa puolestaan suositellaan syötäväksi noin 300–400 grammaa viikoittain.

Monen suomalaisen arjessa muutos näkyy jo kauppalistojen sisällössä. Lidlin vastuullisuuspäällikkö Maija Moisander pitää kehitystä erittäin hyvänä merkkinä. Kasvisten lisääminen on tehokas tapa edistää sekä terveyttä että ympäristöä. Vaikutukset ovat suurimmillaan silloin, kun kasvisruoasta tulee uusi normaali. Satunnaiset kasvispäivät ovat vaihtumassa pysyväksi osaksi tasapainoista ruokavaliota.

Alueelliset ja demografiset erot ovat suuria

Ruokailutottumukset jakavat suomalaisia edelleen vahvasti iän ja asuinpaikan mukaan. Eteläisessä Suomessa ja erityisesti Uudellamaalla kasvisruoka on erittäin suosittua. Naiset valitsevat lautaselleen kasviksia ja kalaa selvästi miehiä useammin. Miehistä peräti 96 prosenttia määrittelee itsensä edelleen seka- tai lihansyöjäksi. Naisilla vastaava luku on hieman matalampi eli noin 87 prosenttia.

Pohjois- ja Itä-Suomessa liharuokien asema on perinteisesti säilynyt vankkana. Näillä alueilla punainen liha maistuu kansalaisille muuta maata useammin. Myös iäkkäämmät suomalaiset, erityisesti 65–74-vuotiaat, suosivat kala- ja kasvisruokia. Heidän ruokavaliossaan perinteinen terveellisyys näyttää korostuvan vahvasti. Nuoremmissa ikäpolvissa näkyy mielenkiintoinen ja selkeä kahtiajakautuminen.

Nuorten, 18–24-vuotiaiden keskuudessa ääripäät korostuvat ruokapöydässä poikkeuksellisella tavalla. Tässä ryhmässä on eniten ehdottoman vegaanista ruokavaliota noudattavia kuluttajia. Toisaalta samassa ikäryhmässä on myös paljon erittäin runsaasti punaista lihaa syöviä. Nuorten valinnat heijastavat usein vahvoja arvomaailmoja ja identiteettikysymyksiä. Ruoka ei ole heille vain ravintoa vaan myös tapa viestiä.

Täysjyvän merkitys on herättänyt kansalaiset

Ravitsemussuositukset antoivat suomalaisille pysäyttävää tietoa täysjyvän riittämättömästä saannista. Vain murto-osa väestöstä saavuttaa suositellun 90 gramman päivittäisen tavoitteen. Naisista vain kaksi prosenttia ja miehistä 11 prosenttia syö riittävästi täysjyvää. Tämä tieto on toiminut herätyksenä monelle terveyttään vaalivalle kuluttajalle. Joka kolmas suomalainen aikoo nyt lisätä täysjyvän määrää ensi vuonna.

Täysjyvän terveyshyödyt ovat tieteellisesti erittäin hyvin dokumentoituja ja kiistattomia. Se vähentää merkittävästi monien elintapasairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen, riskiä. Lisäksi kuitupitoinen ravinto edistää ruoansulatusta ja pitää nälän poissa pidempään. Täysjyväviljan käyttö on myös ympäristöteko, sillä hukkaa syntyy hyvin vähän. Koko jyvän hyödyntäminen on tehokasta resurssien käyttöä parhaimmillaan.

Lidl Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoisia tavoitteita täysjyvän osalta. Yritys haluaa nostaa täysjyvän osuuden myydyistä viljatuotteista 35 prosenttiin. Tavoitevuodeksi on asetettu 2030, mikä vaatii jatkuvaa työtä valikoiman parissa. Kauppaketjut voivat vaikuttaa merkittävästi kansanterveyteen tarjoamalla helposti saatavia täysjyvävaihtoehtoja. Kuluttajien valinnat kaupan hyllyllä ohjaavat lopulta koko teollisuuden suuntaa.

Vuoden 2026 ruokatrendien tiivistelmä

Tuleva vuosi näyttää olevan suomalaisen ruokakulttuurin murroksen aikaa. Muutos kohti kasvispainotteisuutta ja terveellisyyttä on selvästi alkanut ja kiihtyy. Seuraavassa listauksessa on tiivistettynä keskeisimmät tutkimustulokset ja tulevat trendit:

• Kasviproteiinien nousu: Lähes 30 prosenttia suomalaisista aikoo lisätä kasviproteiinien käyttöä vuonna 2026.
• Kasvisten osuuden kasvu: Yli puolet suomalaisista suunnittelee kasvisten määrän lisäämistä päivittäisissä aterioissaan.
• Kalan suosio säilyy: Puolet vastaajista aikoo nauttia kalaruokia nykyistä useammin suositusten mukaisesti.
• Täysjyvän uusi tuleminen: Joka kolmas aikoo tietoisesti lisätä täysjyväviljan osuutta ruokavaliossaan terveyssyistä.
• Alueelliset erot: Uusimaa johtaa kasvisruokabuumia, kun taas pohjoisessa liha pitää pintansa vahvemmin.
• Nuorten arvovalinnat: 18–24-vuotiaiden keskuudessa näkyy vahva jako vegaanihaasteiden ja perinteisen lihansyönnin välillä.
• Terveys edellä: Tärkein motivaattori ruokavaliomuutokseen on edelleen oma terveys, mutta ekologisuus seuraa perässä.

Kohti tasapainoisempaa tulevaisuutta

Suomalaiset ovat selvästi valmiita muokkaamaan tottumuksiaan kestävämpään suuntaan. Vuosi 2026 näyttää olevan käytännön tekojen ja uusien kokeilujen vuosi. Tärkeintä on löytää omaan arkeen sopiva ja kestävä tasapaino. Pienetkin muutokset lautasella kertyvät ajan mittaan suuriksi terveys- ja ympäristöhyödyiksi. Ruokavalio on matka, joka jatkuu jokaisella aterialla kohti parempaa hyvinvointia.