Suomalaiset ovat kiinnostuneita entistä enemmän siitä, mistä ruoka tulee, ja miten erilaiset valmisruoat on tehty? Meitä kiinnostaa ruoissa olevan suolan määrä ja laatu, samoin sokeri. Myös erilaiset öljyt ruoanlaitossa ovat nousseet uuteen arvoon, mutta yhtä vielä me mätämme suuhumme annoksia, jotka eivät välttämättä ole niitä kaikkein terveellisempiä. Suomalainen keittiö ja arki ei siinä mielessä eroa muistakaan kehittyneiden teollisuus- ja palvelumaiden ruokatottumuksista. On se ruokakulttuuri siten mitä tahansa, nykyaikainen ihminen hakee helposti sen nopeimman reitin, eikä se välttämättä ole se terveellisin.

Lähiruoka ja oma keittiö

Esimerkiksi lähiruoka saattaa olla selkeästi kalliimpaa kuin kaupan puolivalmisteet, eikä tavallisella perheellä ole oikeasti varaa syödä joka päivä terveellisesti. Sama tulee esille vielä radikaalimmin USA:ssa, missä ei ole kunnollista terveydenhuollon järjestelmää eikä niin hyvää sosiaalihuoltoa kuin Suomessa, joten ihmiset joutuvat syömään sitä edullisempaa, ei niin terveellistä ruokaa.

Ruoan lisäksi voimme käyttää lisäravinteita, luonnon omia apuaineita, kuten CBD-öljyä. CBD-öljy on trendituote, joka tuntuu auttavan vähän siihen kuin tähänkin kehomme kolotukseen ja stressitasoomme. Se on niin trendituote, että mikäli sinua oikeasti kiinnostaa, lue lisää tuotteen omilta sivuilta https://www.cibdol.fi/

Ruoanlaiton suunnittelu

Suunnittelemalla vaikka viikon ruoat etukäteen, voi säästää pitkän pennin viikon ruoissa, varsinkin jos voi käyttää lähikauppojen tarjouksia ruokien valmistukseen. Suomalaisilta on aina silloin tällöin kysytty, mikä on vaikeinta ruoanlaitossa, ja vastauksena on ollut nimenomaan ruoanlaiton suunnittelu. Ateriasuunnittelussa on hyvä huomioida sopiva energian ja riittävä ravintoaineiden saanti. Kevyen pääruoan kuten keiton kanssa on hyvä tarjota tukeva jälkiruoka ja päinvastoin. Kuitenkin jälkiruoka ei ole aina välttämätön. Monipuolisten aterioiden suunnittelussa auttaa lautasmalli.

Vuonna 2011 Valio kysyi suomalaisilta näiden kotiruokatottumuksista ja silloin lähes 60 % vastanneista piti itseään hyvänä ruoanlaittajana, mutta toisaalta, kuka huono kokki osallistuisi Valion kyselyyn (!). Valmisruokia ja puolivalmisteita käytetään ruoanlaitossa erityisesti arkipäivinä. Ajanpuutteen vuoksi vain yksi neljästä taloudesta valmistaa arkiruoat alusta lähtien itse.

Sokerin ja rasvan kutsu

Me tykkäämme sokerista ja rasvaisista ruoista. Niistä ei olisi niin pahaksi, jolleivat ne valtaisi niin määräävää osaa ruokavaliostamme. Meillä on kivikautinen synnynnäinen mieltymys makeaan, jotta säilyisimme hengissä. Sokeri sisältää lähes pelkästään energiaa ja aiheuttaa verensokeriin suurta vaihtelua, mikä voi olla haitaksi terveydelle. Siksi sokeria suositellaan enintään 40–50 grammaa päivässä. Sokerinpaloiksi laskettuna se on 20 sokeripalaa. Todellisuudessa syömme sokeria kaksi kertaa tätä enemmän piilosokerina. Aikuisten lisätyn sokerin lähteet ovat erilaiset juomat, makeiset ja suklaa.

Tiesitkö esimerkiksi, että grillikastikkeessa voi olla kahdessa ruokalusikallisessa jo 13 grammaa sokeria.

Entäs ne rasvat? Rasvaa tarvitaan solujen rakennusaineeksi ja energiantuottoon. Rasvan mukana saadaan myös rasvaliukoisia vitamiineja (A, D, E) ja välttämättömiä rasvahappoja.

Rasva sisältää runsaasti energiaa, joten painonhallinnan kannalta rasvan määrä on hyvä pitää kohtuullisena. Rasvoja on kahden laatuisi, kovia ja pehmeitä ja on hyvä tietää, mitä rasvoja elimistömme tarvitsee, ja mistä niitä saadaan.

Runsasrasvaisia ruokia ovat mm.

  • pitsat, hampurilaiset, nuggetit, ranskalaiset perunat ja lihapiirakat
  • viinerit, pasteijat, munkit, leivonnaiset yleensäkin
  • rasvaiset kermat, juustot
  • meetvursti, bratvurstit sekä rasvaiset makkarat ja nakit
  • suklaa, keksit, kermajäätelöt.

Vähemmän piilorasvaa

Piilorasvaa voi vähentää valitsemalla vähärasvaisia elintarvikkeita, samalla kovan rasvan määrä vähenee.

Suositusten mukaan rasvojen kokonaismäärästä tulisi olla 2/3 pehmeää ja enintään 1/3 kovaa rasvaa. Pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa on runsaasti kasviöljyissä (paitsi kookos- ja palmuöljyssä), pähkinöissä, mantelissa ja siemenissä, pullomargariineissa, pehmeissä rasiamargariineissa, avokadossa ja kalassa. Kovaa rasvaa saadaan liha- ja makkararuoista, juustoista sekä maitovalmisteista sekä makeista ja suolaisista leivonnaisista.

Kultainen keskitie

Ei jokainen ruokailukerran tarvitse olla 100 % terveellinen, välillä voi nautiskella. Mutta kokonaisuuden kannalta on hyvä tunnistaa, mistä ruoka koostuu, ja jos sinulla on lapsia – jakaa myös lapsille ruokatietoutta.