Suomalainen kouluruokailu on ainutlaatuista maailmassa. Suomen lisäksi vain Ruotsissa koululounas tarjotaan maksuttomasti kaikille oppilaille. Kouluateria onkin mitä tärkein sosiaalisen tasa-arvon edistäjä ja yksi koulupäivän kohokohdista.

Tasa-arvon näkökulmaa toi esille myös maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä kannanotossaan. Hän aikoo käynnistää selvityksen siitä, miten kouluruokaa pitää kehittää 2020-luvulla. ”Kouluruoka on merkittävä tasa-arvon, kansanterveyden ja ravitsemusasia”, painottaa Leppä.

Olemme samaa mieltä. Yksi hyvinvointivaltion mittareista on, miten oikeudenmukaisesti se kohtelee elämänsä alkutaipaleella olevia, aikuisten tuen ja kannustuksen varassa eläviä tulevia veronmaksajia.

Kaikille kouluruoka ei maistu. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan yläasteikäisistä varsin moni jättää koululounaan väliin. Syitä voi olla monia: kaverien painostus, kioskin läheisyys, turhat ennakkoluulot ja joskus myös huoltajien kielteiset asenteet ja tiedonpuute tai ruokakasvatuksen puuttuminen.
Jos yhdessä ruokailemiseen ei ole saatu kotona mallia, on sitä vaikea koulussakaan toteuttaa.

Syy syömättömyyteen ei siis välttämättä löydy ruuan laatutekijöistä vaan jo lähtökohtaisesti kouluruokailuun liittyvistä kielteisissä asenteissa. Joskus vaikuttaa siltä, että kouluruuan ”kelvottomuutta” toistetaan kuin mantraa ja kielteisyyden kehästä ei osata ulos.

Koulujen ruokailuhetkiä voidaan kohentaa monin tavoin. Asiassa kannattaa kuunnella itse asiakkaita eli oppilaita. Kun lapset ja nuoret pääsevät itse vaikuttamaan ruokasalin viihtyvyyteen, ruokailuaikoihin  ja jopa ruokalistasuunnitteluun, se poikii varmasti hyviä käytäntöjä. Monissa kouluissa oppilaiden osallistaminen on jo vakiintunutta toimintaa.  Myös opettajien ja rehtorin oma ruokailukäyttäytyminen ja kannustava esimerkki heijastuvat koululaisten asenteisiin. Kouluissa, joissa sen aikuiset ymmärtävät kouluruuan arvon, syödään, voidaan ja opitaan paremmin.

Suomessa on toteutettu runsaasti kouluruokailun onnistumista tukevia työkaluja ja hankkeita.
Yksi vaikuttavimmista on Ammattikeittiöosaajat ry:n ylläpitämä Kouluruokadiplomi-käytäntö. Kouluruokadiplomin suorittaminen on virittänyt positiivista ja rakentavaa keskustelua kouluyhteisöissä ja lisännyt myönteistä ruokapuhetta oppilaiden, opettajien ja koulun sidosryhmien keskuudessa.
(kts. www.kouluruokadiplomi.fi)

Tänä  vuonna lakisääteinen kouluruokailu täyttää 70 vuotta. Kouluruokailu on tärkeä osa lähihistoriaamme, ja lähes kaikilla on siitä omakohtaisia kokemuksia. Kouluruokailun loistava tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Siihen vaikuttavat niin ruokapalvelun osaava henkilökunta kuin ruokailevat oppilaat, koulun aikuiset ja oppilaiden vanhemmat.

Kun koululainen tulee koulusta kotiin ja kysymme ”Mitä opit koulussa tänään?”, kysytäänpä samalla myös ”Mitä söit ja muistitko kiittää?”.

www.kouluruokadiplomi.fi

 

 

Kouluruokadiplomi® on jatkuvaan itsearviointiin ja kehittämiseen perustuva työväline koululaisten ruokakasvatuksesta ja ruokailusta vastaavalle kasvatushenkilöstölle ja ruokapalvelulle. Tunnustus myönnetään koululle ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä koulukohtaisesti. Hakuprosessissa ja toiminnassa korostetaan yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä sekä ruokakasvatusta ja lasten osallistamista. Kouluruokadiplomin suorittaa koulun rehtori ja ruokapalvelu yhteistyössä diplomin hakemiseen liittyvien aihealueiden käsittelyn ja esille tulevien kehittämistoimenpiteiden jälkeen. Diplomin myöntää Ammattikeittiöosaajat ry.
Kouluruokadiplomi.fi -sivustolta löydätte selkeät ohjeet diplomin suorittamisesta.

Kuvat: Samuel Hoisko, Neliömedia
Kuvien yksinoikeus Ammattikeittiöosaajat ry:llä
Kuvat otettu Toivolanrannan yhtenäiskoulussa Peräseinäjoella syksyllä 2018.

Kuva : Rehtori ja ruokapalvelu_1788

Kuvateksti: ”Kyllähän ruokailu on se koulun paras tunti, vaikka opettajat hyviä tunteja pitävätkin”, kertoo Peräseinäjoen Toivolanrannan yhtenäiskoulun rehtori Henry Leppäaho. Hän pitää kouluruokailua vuorovaikutteisena  ja sosiaalisena tilanteena yli luokkarajojen.
Kuvassa rehtori Leppäaho koulun ruokapalveluhenkilökunnan kanssa.

 

Kuva: Kouluruokadip ja kouluIMG_8273

 

 

Kuva: Yläkoulul. ruokail. IMG_8302

Kuvateksti: Toivolanrannan yhtenäiskoulun yläasteen oppilaita ruokailemassa