Kun ensimmäiset pakkasaamut saapuvat ja kauppojen hyllyille ilmestyy jouluvaloja, monen mieli kääntyy jo kohti yhtä talven tutuimmista mauista – glögiä. Tämä kuuma, mausteinen juoma on saanut vakiintuneen paikan suomalaisessa joulupöydässä ja sitä nautitaan niin kotona, torien glögikojuissa kuin ravintoloiden hienostuneissa versioissakin. Glögi ei ole pelkästään juoma, vaan se on osa koko sesongin tunnelmaa, lämpöä ja yhteisöllisyyttä.

Juoman alkuperä juontaa kauas menneisyyteen, mutta sen nykyinen asema on tulosta niin kulttuurisesta perinteestä kuin kaupallisten toimijoiden panostuksesta. Kun glögiä valmistetaan tai ostetaan, siihen liittyy aina pieni rituaali: juoma kuumennetaan hitaasti, siihen voidaan lisätä mantelit ja rusinat, ja lopulta se nautitaan kynttilänvalossa. Näistä elementeistä syntyy se joulun ytimessä oleva hetki, joka on yhtä tärkeä kuin kuusen koristelu tai lahjojen avaaminen.

Historia

Glögin juuret kulkevat antiikin ajoista, jolloin viiniä maustettiin yrteillä ja mausteilla paitsi maun myös säilyvyyden vuoksi. Keskiajalla maustetut viinit olivat yleisiä ympäri Eurooppaa, ja juuri tästä perinteestä glögin tarina alkoi muotoutua. Pohjolaan juoma rantautui 1500–1600-luvuilla, ja Ruotsissa siitä tuli erityisesti säätyläisten suosima talvijuoma. Alkuperäinen tarkoitus oli pitää matkustajat lämpiminä kylmillä ratsastusmatkoilla, ja siksi glögiä tunnettiin pitkään myös “ratsastusviininä”.

Suomessa ensimmäiset maininnat glögistä liittyvät diplomaattipiireihin 1900-luvun alussa. Varsinaisesti juoma yleistyi kuitenkin vasta 1950-luvulla, kun Marli lanseerasi ensimmäisen kaupallisen version vuonna 1954. Tämä merkitsi uuden aikakauden alkua, sillä glögistä tuli vähitellen koko kansan juoma, ei vain pienten piirien erikoisuus. 1960- ja 1970-luvuille tultaessa se kuului jo lähes jokaiseen jouluun, ja kotimainen tapa nauttia glögiä vakiintui.

Ruotsissa syntynyt Blossa puolestaan on yksi tunnetuimmista glögibrändeistä koko Pohjolassa. Sen resepti juontaa juurensa 1800-luvun loppupuolelle, mutta brändi lanseerattiin virallisesti vuonna 1993. Vuodesta 2003 lähtien Blossa on julkaissut joka vuosi uuden vuosikertaglögin, jonka makumaailma ja ulkoasu vievät kuluttajan aina uusiin maisemiin ja tarinoihin. Tällä tavoin glögin historia jatkaa elämäänsä vuosittain uudella tavalla, säilyttäen kuitenkin pohjoismaisen perinteen ytimen.

Ravintola­tason glögi

Ravintoloissa glögi ei ole pelkkä lämmin juoma, vaan se voi olla kokemus itsessään. Huolellisesti valitut raaka-aineet, laadukkaat viinit ja tarkkaan harkitut mausteseokset nostavat glögin aivan uudelle tasolle. Usein ravintolaglögissä alkoholia on vähemmän kuin kotona tehtävässä versiossa, mikä tekee siitä kevyemmän vaihtoehdon esimerkiksi alkumaljaksi ennen illallista. Toisinaan taas glögi voidaan rakentaa cocktailin tapaan, jolloin sen perusmaailma laajenee liköörien ja erikoisten aromien avulla.

Klassisimmillaan ravintola tarjoilee glögin kirkkaassa lasissa, johon on erikseen lisätty mantelit ja rusinat. Näin jokainen asiakas saa itse päättää, kuinka runsaasti makuja ja tekstuureja haluaa juomaansa. Glögin tuoksu täyttää tilan ja tekee siitä nopeasti kodikkaan, vaikka ympärillä olisi hienostunut miljöö. Juuri tämä kontrasti tekee glögistä erityisen suositun myös gastronomisessa ympäristössä: se yhdistää arkisen perinteen ja juhlavuutta henkivän kokemuksen.

Glögit kaupoissa

Suomalaisten joulutunnelma rakentuu usein kaupan glögivalikoiman varaan. Ensimmäisestä Marlille valmistetusta versiosta on kuljettu pitkä matka, ja nykyään tarjolla on kymmeniä eri vaihtoehtoja. Hyllyiltä löytyy niin perinteistä punaista glögiä kuin vaaleita, marjaisia ja eksoottisempiakin makuja. Alkoholittomien glögien suosio on kasvanut merkittävästi, ja ne sopivat koko perheelle tai niille, jotka haluavat nauttia maun ilman alkoholia.

Blossa on kuitenkin se brändi, joka vuosi toisensa jälkeen tuo markkinoille jotakin uutta ja jännittävää. Jokainen vuosikertaglögi on saanut oman teemansa ja makunsa, ja pullon ulkoasu on suunniteltu vastaamaan tarinaa. Näistä on muodostunut keräilykohteita, jotka ilahduttavat sekä visuaalisesti että makunsa puolesta. Lisäksi glögien myyntikanavat jakautuvat: alkoholipitoiset versiot löytyvät Alkon hyllyiltä, kun taas alkoholittomat versiot tulevat K-ryhmän ja muiden vähittäiskauppojen valikoimiin.

Glögin valikoima kertoo samalla siitä, kuinka perinteinen juoma on onnistunut uudistumaan. Kuluttajille tarjotaan vaihtoehtoja, joista jokainen voi valita oman suosikkinsa – olipa se klassinen perusversio, erikoisempi hedelmäinen maku tai tyylikäs vuosikertaglögi. Näin glögi pysyy ajankohtaisena, vaikka sen historia ulottuu vuosisatojen taakse.

Blossa 25-vuosikertaglögi vie makumatkalle Alppien huipuille

Tämän vuoden uutuus, Blossa 25, vie kuluttajan Alppien lumisiin maisemiin. Juoman pohjana on punaviini, mikä tekee siitä erityisen, sillä koskaan aiemmin vuosikertaglögi ei ole rakentunut näin vahvasti viinin ympärille. Makumaailmaa täydentävät sitruunan kuoret, kuivattu pomeranssi sekä kuusenhavut eli granskot, jotka tuovat mukaan metsän ja vuoriston aromit. Mausteista erityisesti neilikka vahvistaa kokonaisuutta ja antaa sille jouluisen tunnun.

Blossa 25 ei ole vain makuelämys, vaan myös visuaalinen kokemus. Yhteistyössä Rörstrandin kanssa suunniteltu pullon ulkoasu tuo mieleen Alppien maisemat ja ruotsalaisen muotoilun perinteen. Jo pelkkä pullo houkuttelee ottamaan sen osaksi joulun kattausta, ja moni hankkii senkin vuoksi, että keräily jatkuu vuodesta toiseen.

Juoman voi löytää syyskuun lopulta alkaen Alkon valikoimista, ja alkoholittomana versiona se on saatavilla K-ryhmän kaupoista. Näin mahdollisimman moni pääsee osaksi tätä vuosittaista perinnettä, joka on noussut jo monelle yhtä tärkeäksi joulun odotuksen merkiksi kuin ensimmäiset adventtikynttilät.

Kotona tehty glögi

Kotitekoisessa glögissä piilee jotakin ainutlaatuista. Sen valmistaminen ei ole vaikeaa, mutta se vaatii kärsivällisyyttä ja hieman kokeilunhalua. Mausteet – kanelitanko, neilikat, kardemumma, inkivääri ja sitrushedelmien kuoret – haudutetaan kuumassa vedessä niin, että niiden aromit vapautuvat hitaasti. Tämän jälkeen liemi siivilöidään ja siihen lisätään joko punaviiniä, marjamehua tai haluttaessa väkevämpää alkoholipohjaa. Lopuksi sokerilla tai hunajalla säädetään makeus kohdalleen.

Kotona tehty glögi antaa mahdollisuuden rakentaa juoma omien mieltymysten mukaan. Joku pitää mausteisesta ja tulisesta versiosta, jossa inkivääri saa olla vahvasti esillä, kun taas toiset suosivat lempeämpää ja makeampaa juomaa, jossa kaneli ja kardemumma ovat etusijalla. Lisäksi voi kokeilla erikoisempia mausteita, kuten tähtianista tai vaniljaa, jotka antavat glögille uudenlaista luonnetta.

Tärkeää kotivalmistuksessa on myös se, ettei juomaa kiehauteta, sillä muuten alkoholi haihtuu ja mausteiden aromit voivat muuttua kitkeriksi. Hellävarainen lämmitys takaa sen, että glögi säilyttää pehmeytensä ja täyteläisyytensä. Kun se kaadetaan kuppiin ja päälle lisätään mantelit ja rusinat, lopputulos on yhtä aikaa perinteinen ja henkilökohtainen.

---

Glögin seuraksi kelpaa

Glögin maku pääsee parhaiten oikeuksiinsa, kun sen rinnalla nautitaan sopivia herkkuja. Klassisin yhdistelmä on piparkakku, jonka mausteisuus tukee glögin kanelia ja neilikkaa. Yhtä hyvin glögin kanssa voi tarjota joulutorttuja, kuivakakkuja tai suklaakonvehteja, jotka tuovat makeaa vastapainoa juoman täyteläiselle luonteelle.

Toiset suosivat suolaisempia vaihtoehtoja. Esimerkiksi juustotarjotin sopii erinomaisesti glögin kaveriksi, sillä vahvat ja kermaiset juustot tasapainottavat juoman makeutta. Mantelit ja rusinat, joita usein lisätään suoraan kuppiin, täydentävät kokonaisuuden tekstuurillaan. Näin glögistä syntyy kokonainen makuelämys, ei vain yksittäinen juoma.

Kun glögi tarjoillaan oikean seuran ja pienten herkkujen kera, siitä tulee osa joulun rituaalia. Se yhdistää ihmisiä, tuo lämpöä kylmään vuodenaikaan ja luo muistoja, joita ei synny minkään muun juoman äärellä.